Vielä yksi edari

Tämä päivä menee taas tiiviisti yo-kuntatoiminnan parissa. Aamulla oli valmisteluvaliokunta, jossa valmisteltiin päivän edustajiston kokousta, käytännössä keskusteltiin asialistalla olevista asioista. Asialistalla on lisälainan myöntäminen uusien Suvantokadun tilojen remonttiin ja seminaari Kuopion yliopiston ylioppilaskunnan KYY:n kanssa. Kyseessä on todennäköisesti kevään viimeinen edari ja porukan saaminen kokoon on tuottanut ainakin meidän ryhmässä vaikeuksia, kun monilla on muuta menoa.

Tuo lisälaina Suvantokadun tilojen remonttiin olisi siis hallituksen esityksen mukaan 50.000 euroa, tai oikeastaan edustajisto antaisi hallitukselle mahdollisuuden ottaa tarvittaessa tuo laina. Alkuperäisistä kustannusarvioista on jo tehty leikkauksia, mutta lisää rahaa silti tarvittaisiin alkuperäisesti budjetoidun lisäksi. Saunatilojen rakentaminen uusiin tiloihin tulee kalliiksi, mutta toisaalta pitkällä aikavälillä tuo säästöjä, kun kallisvuokraisesta Aurorasta voidaan luopua. Toinen kustannuserä on esteettömyys. Kun katsoo yliopiston tilojen esteettömyysratkaisuja (tai niiden puutetta) ja nykyisten yo-kunnan tilojen tilannetta, voi tehdä johtopäätöksen, että esteettömyysratkaisut tavataan tehdä vähän sinne päin. Nykyisen yo-talon kohdalla vertailu ei tosin ole järkevää, koska yo-kunta muutti sinne jo 1980-luvulla, eikä tilaa varsinkaan yo-lehden osalta ole tarkoitettu nykytarpeiden mukaiseen toimistokäyttöön ja asiakaspalveluun.

Ajatus siitä, että yo-kunta on julkisyhteisö ja virallinen palveluntarjoaja, on uskoakseni yleisempää nyt kuin 80-luvulla. Yo-kunta ottaa itsensä hyvin vakavasti verrattuna muihin opiskelija- tai kansalaisjärjestöihin. Boheemi puuhastelu on vaihtunut aikaa sitten ammattimaisuutta tavoittelevaan edunvalvontatyöhön, mikä nyt ei liene huono asia ottaen huomioon jokaisen opiskelijan vuosittain maksaman 93 euron maksun. Summa on suurempi kuin opintotuella elävän kirkollisvero. Yo-kunnan on järjestettävä hyviä palveluita vastapainoksi ja huolehdittava siitä, että palvelut ovat kaikkien opiskelijoiden käytettävissä. On esimerkiksi tärkeää, että yo-kunnan tiloja voivat vuokrata muutkin kuin varakkaat järjestöt tai yritykset. Tilojen on oltava kohtuuhintaisia myös pienille järjestöille sekä yksittäisille opiskelijoille.

Ilmeisesti muuten Kuopiossa ei sikäläisen yo-kunnan piirissä ole kovinkaan laajasti keskusteltu ylioppilaskuntien yhdistymisestä. KYY:ssä asiaa ovat ilmeisesti pohtineet vain ne muutamat, jotka ovat yhdistymistä puuhailevien toimiryhmien jäseniä. Tänään jää nähtäväksi, miten hyvin kuopiolaiset ovat yleisesti asiasta perillä ja millaista keskustelua herää. On kuitenkin tärkeää, että myös Kuopiossa asioista keskusteltaisiin aktiivisesti ja saataisiin aikaan kaikkia Itä-Suomen yliopiston opiskelijoita tyydyttävä malli yo-kunnan rakenteeksi.