Espanjan parlamenttivaalit

Espanjassa käytiin 9.3. parlamenttivaalit. Istuva hallituspuolue PSOE (sosialistit) pääministeri José Luis Rodríguez Zapateron johdolla onnistui uusimaan suurimman puolueen mandaattinsa. Oppositiossa ollut oikeistolainen PP, eli Partido Popular, ei onnistunut syrjäyttämään hallituspuoluetta ja Espanja jatkaa sosialistien johdossa.

Vaaleissa keskeisenä teemana oli etenkin terrorismi, jota varsinkin oikeistopuolue PP pyrki käyttämään poliittisena lyömäaseena. Sen mielestä istuva hallituspuolue ja etenkin Zapatero on tehnyt väärin yrittäessään rakentaa jonkinlaista neuvotteluyhteyttä itsenäisyysmielisiin baskijärjestöihin. Varsinkin hallituskautensa alussa hallitus yritti aktiivisesti neuvotella baskien kanssa. PP on vaatinut kovemman linjan vetämistä suhteessa baskeihin ja marraskuun 2006 Madridin lentokenttäiskun jälkeen sosialistit joutuivatkin muuttamaan politiikkaansa. Sen jälkeen neuvottelut katkesivat ja Baskimaalla on palattu kovaan kontrolliin, joka on saanut varsin kyseenalaisia piirteitä, kuten vasemmistolaisen EAE-ANV -puolueen kieltäminen. Jo aiemmin Baskimaalla oli kielletty poliittisia puolueita, jotka eivät olleet tuominneet yksiselitteisesti ETA:n väkivaltaa, kuuluisimpana Batasuna-puolue, jota pidettiin ETA:n poliittisena siipenä. ANV:n ja Baskimaan poliittisesta tilanteesta oli hyvä juttu vasemmistoliiton Verstas-verkkolehdessä.

Sosialistit ovat siis joutuneet toimimaan monien eri intressien välissä. Baskinationalistit eivät ole helpoin mahdollinen neuvottelukumppani ja lähes mikä tahansa voi provosoida väkivallan uudestaan. Toisaalta oikeisto-oppositio PP voimakkaine tukijoineen (joihin lukeutuu useita TV-kanavia ja sanomalehtiä) vaatii kovaäänisesti kovia otteita separatismin tukahduttamiseksi. Zapateron pyrkiessä neuvottelemaan on oikealta käsin käyty kovia hyökkäyksiä, joissa on syytetty Zapateroa lepsuilusta.

Hankalasta baskitilanteesta huolimatta viimeisen neljän vuoden saldo Espanjassa on mielestäni positiivinen, joten sosialistien voitosta voi olla tyytyväinen. Heti ensimmäiseksi sosialistihallitus veti Espanjan pois Irakin sodasta vaalilupauksensa mukaisesti. Seuraavana vuonna tuli voimaan lakiuudistus, joka salli samaa sukupuolta olevien parisuhteiden rekisteröinnin. Arvoliberaalia politiikkaa on myös jatkanut koulujen pakollisen uskonnonopetuksen poistaminen huolimatta konservatiivisten piirien rajusta vastustuksesta.

Vaalit myös vahvistivat Espanjan jo ennestään vahvaa kaksipuoluejärjestelmää, jossa poliittinen kenttä on jakautunut kahtia kahteen suurpuolueeseen PSOE:hen ja PP:hen. Lisäväriä poliittiseen kenttään tulee vasemmistopuolue Izquierda Unidasta sekä lukuisista alueellisista puolueista, kuten esim. baskien PNV:stä, katalaanien CiU:sta ja Galician BNG:stä. Kaksi vahvinta puoluetta ovat kuitenkin vahvassa asemassa. Varsinkin vasemmiston (ja myös äärioikeiston) kannatuksen lasku antaa osviittaa siitä, että alueellinen nationalismi on paras tapa erottua kahden suuren puolueen varjosta. Izquierda Unida on nykyisen puheenjohtajansa Gaspar Llamazaresin johdolla pyrkinyt lähentymään maltillista vasemmistoa, joten on mielenkiintoista nähdä miten vahvana se pysyy puoluekentällä. Median uutisointi on kuitenkin tukenut suuria puolueita, joten todennäköisesti Izquierda Unidan kannatus ei mihinkään häviä, vaikka se tasaisesti on laskenutkin.

Espanja on nyt myös viimeisimpiä vasemmistopuolueiden linnakkeita Euroopassa. Maanosan yli pyyhkäissyt, paljon puhuttu "oikeistolaisaalto" ei Espanjassa purrut. Mistä tämä sitten johtuu? Vaikuttaisi ainakin, että esim. Suomessa ja Ruotsissa oikeistolle voiton tuonut puolueen brändäys ja myyminen "pehmeän markkinatalouden" kannattajana sekä sliipattu julkisivu ei ole Espanjan PP:n valttikortteja. Vankka arvoliberalismin vastustus sekä aggressiivinen oppositiopolitiikka ei tähän konseptiin oikein sovi. Toki Pohjoismaidenkin oikeiston todellinen agenda on jotain ihan muuta kuin sosiaalista markkinataloutta, mutta saa nähdä mihin Espanjan politiikka suuntaa. Zapateron johdolla se kuitenkin lienee menossa oikeaan suuntaan, vaikkakin Espanjan talouskriisi voi koitua hyvinkin epämiellyttäväksi ongelmaksi.

Vaalien tulokset (El Mundo)